HAMK

Miksi?

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yrittäjämäinen oppiminen on ollut yksi nopeimmin laajentuneista yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen teemoista opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin OKM ja TEM) vuonna 2009 teettämän selvityksen Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen mukaan. Ero perinteiseen opettajajohtoiseen ja oppiainekeskeiseen opetuksen ja oppimisen kulttuuriin on suuri: korkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksessa ja yrittäjyyden edistämiseen tähtäävissä toimenpiteissä on kysymys ajattelutavan muutoksesta suhteessa oppimisen metodologiaan ja käytänteisiin, työelämän ja opetuksen tiiviistä integroinnista ja oppimisympäristökäsityksen laajentumisesta.

Korkeakoulujen yhteiskunnallisiin ja aluepoliittisiin tehtäviin kuuluu mm. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyö alueen yritys- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa, mikä onnistuakseen edellyttää korkeakouluilta henkilöstön parempia yrittäjyysvalmiuksia, työelämälähtöisiä oppimisprosesseja ja yrittäjämäiseen ajatteluun kannustavaa opetusta. Edellä mainitussa selvityksessä esitetäänkin jokaista korkeakoulua koskevana tavoitteena luoda yhteisesti hyväksyttyjä toimintatapoja, joiden puitteissa paitsi kannustetaan opiskelijoita yrittäjän uralle, myös synnytetään innovaatioita ja luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle.

Ammattikorkeakoulujen yrittäjyyden kehittämistä koskevia tarkennettuja toimenpide-ehdotuksia antanut ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene perustaa suosituksensa korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden työryhmän ehdotuksiin. Ammattikorkeakoulunäkökulmassa korostuu alueellinen vaikuttavuus ja mediaattorin rooli. Ammattikorkeakoulujen osaamista tulee hyödyntää alueen yritystoiminnan kehittämisessä sekä työelämälähtöisen uuden tiedon tuottamisessa ja soveltamisessa kaupallisia tarkoituksia varten. Ammattikorkeakoulujen tehtävä on niin ikään toimia sirpaleisen innovaatiojärjestelmän alueellisena yhdistäjänä ja eri tahojen yhteistoiminnan mahdollistajana. Tämä edellyttää ammattikorkeakouluilta rakenteiden ja prosessien kehittämistä alueellinen elinkeinoelämä huomioiden sekä asenteellista uudistumista kohti organisaation yrittäjämäistä toimintatapaa.

Hämeen ammattikorkeakoulu on yksi toimija kolmen itsenäisen ammattikorkeakoulun muodostamassa strategisessa FUAS-liittoumassa (Federation of Universities of Applied Sciences), jonka muita jäseniä ovat LAMK ja Laurea. Liittoumastrategiassa 2011-2015 FUAS profiloituu työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien pedagogisten ratkaisujen kansainväliseksi edelläkävijäksi ja eteläisen Suomen laajan metropolialueen johtavaksi opiskelijayrittäjyyttä edistäväksi toimijaksi. FUAS-liittouman yhteiset TKI-osaamista ja yrittäjyyttä edistävät intentiot kytkeytyvät seuraaviin painopistealueisiin: hyvinvoinnin turvaaminen, teknologiaosaaminen, yhteiskunnan turvallisuus ja eheys sekä ympäristö ja energiatehokkuus.

HAMKin omassa T&K-toiminnan visiossa 2015 yhdeksi kehittämiskohteeksi nostetaan yrittäjyyttä tukevien aitojen oppimis- ja innovaatioympäristöjen luominen, joissa asiakkaat, opiskelijat ja opettajat voivat kohdata, ja jossa työelämälähtöinen, monialainen kehitys- ja innovaatiotoiminta integroidaan opetukseen joustavasti. Toimintatavalla pyritään edistämään edellä mainittujen strategioiden linjausten mukaisesti yrittäjyyttä ja uuden liiketoiminnan syntymistä ja sekä kohennetaan erityisesti pk-sektorin yritysten kilpailukykyä ja kehitetään julkisen sektorin palvelutoimintaa.

HAMKin ammatillisella opettajakorkeakoululla on keskeinen tutkimuksellinen ja opetuksellinen rooli ammatillisten opettajien yrittäjyyspedagogisten valmiuksien edistäjänä sekä yrittäjämäisten oppimisympäristöjen ja metodologian kehittäjänä tutkintoon johtavassa amk-koulutuksessa. Opettajaopiskelijoiden kautta aokk:n yrittäjyyskasvatuspedagogiikka kytkeytyy monipuolisesti työelämään ja työssäoppimisen käytänteisiin myös toisen asteen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa.

Mitä?

Aiemmin toteutettujen, vain osalle opiskelijoista mahdollisten yrittäjyyskasvatusopintojen sijaan syksyllä 2012 voimaan astuvassa HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmassa yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus on integroitu eri osaamiskuvauksiin ja opintojaksoihin. Tämän takana on ajatus siitä, että ammatilliset opettajat valmistavat opiskelijoitaan työelämään, jossa yrittäjyydellä on kasvava merkitys. Yrittäjyyskasvatus on siis jokaisen ammatillisen opettajan ydinosaamista.

Uudessa opetussuunnitelmassa yrittäjyys tai yrittäjyyskasvatus näkyy mm. neljän opintojakson arviointikriteereinä seuraavasti:

  • Kasvatustieteellisiin perusopintoihin kuuluvan Yhteiskunta, työelämä ja koulutus 4 op –opintojakson arviointikriteereissä on virke: "Hän (opettajaopiskelija) tuntee ja ymmärtää koulutuksen tehtävät ja koulutuksen merkityksen yhteiskunnassa hyvinvoinnin, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäjänä."
  • Ammattipedagogisiin opintoihin kuuluvan Oppimisen ohjaaminen 7 op –opintojakson arviointikriteereissä on virke: "Hän (opettajaopiskelija) osaa ohjata oppimista ja edistää yrittäjyyttä erilaisissa oppimisympäristöissä."
  • Niin ikään ammattipedagogisiin opintoihin kuuluvan Koulutuksen yhteistyöverkostot 3 op –opintojakson toinen arviointikriteeri on: "Opettajaopiskelija osaa toimia erilaisissa ammatillisen koulutuksen ja yritys-, yhteistyö- ja muissa sidosryhmäverkostoissa."
  • Opetusharjoittelun 15 op yksi arviointikriteeri on: "Hän (opettajaopiskelija) osaa kehittää opetustaan ja omaa asiantuntijuuttaan tavoitteellisesti ja yrittäjämäisesti."

Miten?

Koska tässä vaiheessa ylläkuvatun opetussuunnitelman toteuttamisesta ei vielä ole käytännön kokemuksia, niin vastaus tähän kysymykseen jää vielä auki. Joka tapauksessa yrittäjyyden edistäminen on nyt kirjattu opetusta sitovaan asiakirjaan usealla tavalla. Seuraava vaihe onkin arvioida sitä, kuinka yhtäältä opettajat ovat toteuttaneet arviointiaan näiden kriteerien osalta. Toisaalta pitäisi voida arvioida myös sitä, kuinka ammatilliset opettajaopiskelijat ovat kokeneet yrittäjyyden edistämisen omissa opinnoissaan. Näistä asioista voinemme odottaa ensimmäisiä tuloksia vielä kevään 2013 aikana eli YVI-hankkeen aikataulun puitteissa.

Kysy lisää

  • Heikki Hannula lehtori Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.