Allianssi (alliance)

Allianssi on monimuotoinen, kehittyvä ja vuorovaikutteinen yhteistyöorganisaatio (Das & Teng, 1998; Doz, 1996; Ring & Van de Ven, 1994; Zeng & Chen, 2003) sekä vapaaehtoinen sopimus kahden tai useamman yrityksen välillä (Parkhe, 1993).

Alliansseiksi voidaan lukea monenlaisia yhteistyöhön perustuvia organisaatiomuotoja, joiden tarkoituksena on kumppaneiden yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttaminen (Das & Teng, 1998) ja joihin sisältyy tuotteiden, teknologioiden tai palveluiden vaihtamista, jakamista tai yhteistä kehittämistä (Gulati, 1998). Alliansseja ovat esimerkiksi yhteisyritykset, strategiset hankintajärjestelyt sekä tutkimus- ja kehityskumppanuudet (Das & Teng, 1998). Allianssien merkitys ja suosio kilpaillussa ja globaalissa liike-elämässä on kasvanut huomattavasti (Ring & Van de Ven, 1994). Myös aloittaville yrittäjille alliansseista voi olla merkittävää hyötyä. Kumppanuudet helpottavat esimerkiksi alkurahoituksen hankkimista ja yrityksen kasvua sekä muiden etujen saavuttamista ja esteiden ylittämistä (ks. este) (Carayannis et al., 2000). Siksi myös yrittäjyyskasvatuksessa on hyvä huomioida yhteistyön ja allianssien potentiaalinen rooli tulevaisuuden yrittäjyydessä.

Allianssit nähdään lupaavana tutkimuskohteena ja niiden tutkimus onkin lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana (Saxton, 1997). Useimmiten allianssi nähdään vaihtoehtoisena organisaatiomuotona markkinoille ja hierarkioille keskittyen niiden muodolliseen rakenteeseen ja perustamisen syihin (Doz, 1996; Ring & Van de Ven, 1994; Zeng & Chen, 2003). Tämä perinteinen näkökulma korostaa staattisia ja taloudellisia termejä, muttei välttämättä huomioi yhteistyöhön liittyviä sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä (Osborn & Hagedoorn, 1997; Saxton, 1997). Kuitenkin yhä enemmän tiedostetaan, että allianssi on kahden tai useamman yrityksen välinen vuorovaikutteinen ja dynaaminen suhde (Saxton, 1997) ja että tämä suhde rakentuu sosiaalisesti toiminnan ja symbolisen tulkinnan kautta toimijoiden välillä ja niiden rajapinnoilla (Das & Teng, 2002; Ring & Van de Ven, 1994). Tämän vuoksi esimerkiksi yhteistyösuhteiden prosessi (Ring & Van de Ven, 1995), yhteistyöorganisaatioiden rakentuminen (Tuominen et al., 2012) sekä yhteistyösuhteen luottamus (Das & Teng, 1998) ovat ansainneet kasvavaa huomiota tutkimuksessa.

Aineisto


Carayannis, E. G., Kassicieh, S. K., & Radosevich, R. (2000). Strategic alliances as a source of early-stage seed capital in new technology-based firms. Technovation, 20 (11), 603 – 615.

Das, T. K., & Teng, B.  (1998). Between trust and control: Developing confidence in partner cooperation in alliances. Academy of Management Review, 23 (3), 491 – 512.

Das, T. K., & Teng, B. (2002). Alliance constellations: A social exchange perspective. Academy of Management Review, 27 (3), 445 – 456.

Doz, Y. L. (1996). The evolution of coordination in strategic alliances: Initial conditions or learning processes? Strategic Management Journal, 17 (1), 55 – 83.

Gulati, R. (1998). Alliances and networks. Strategic Management Journal, 19 (4), 293 – 317.

Osborn, R. N., & Hagedoorn, J. (1997). The institutional and evolutionary dynamics of interorganizational alliances and networks. Academy of Management Journal, 40 (2), 261 – 278.

Parkhe, A. (1993). Strategic alliance structuring: A game theoretic and transaction cost examination of interfirm cooperation. Academy of Management Journal, 36 (4), 794 – 829.

Ring, P. S., & Van de Ven, A. H. (1994). Developmental processes of cooperative interorganizational relationships. Academy of Management Review, 19 (1), 90 – 118.

Saxton, T. (1997). The effects of partner and relationship characteristics on alliance outcomes. Academy of Management Journal, 40 (2), 443 – 461.

Tuominen, H., Jussila, I., Brown, G., & Tuominen, P. (2012). Letting go of structure: Explaining alliance and network performance through the flux of organizing. The Annual MBAA International Conference, Chicago, Maaliskuu 28 – 30, 2012.

Zeng, M., & Chen, X. (2003). Achieving cooperation in multiparty alliances: A social dilemma approach to partnership management. Academy of Management Review, 28 (4), 587 – 605.