Kasvuyrittäjyys (high-growth entrepreneurship)

Kasvuyrittäjyys tarkoittaa kasvuun pyrkivää ja siinä onnistuvaa yrittäjyyttä ja erityisesti yritystä (Pajarinen & Rouvinen, 2009). Kasvuyrittäjyyttä mitataan yleensä henkilöstön määrän kasvulla, vaikka myös monia muita mittareita, kuten myynnin kasvua voidaan käyttää (Delmar et al., 2003). Yleensä kasvuyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstö kasvaa kolmen vuoden aikana yli 20 prosenttia vuosittain (Pajarinen & Rouvinen, 2009). Kasvuyrittäjyyteen liitetään usein myös korkea innovointi (Luukkonen, 2010), vaikkakin kasvu voidaan saavuttaa monin eri tavoin (Delmar et al., 2003).

Suurin osa uusista työpaikoista ja muusta taloudellisesta elinvoimaisuudesta syntyy kasvuyrityksissä (Shane, 2009), mutta kasvuyrityksiä on kuitenkin suhteessa kaikkiin yrityksiin vähän, jopa vain viisi prosenttia (Pajarinen & Rouvinen, 2009; Shane, 2009). Suuri osa yrittäjistä ei todellisuudessa pyrikään yrityksensä kasvattamiseen (Pajarinen & Rouvinen, 2009). Kasvuyritysten määrää pyritään siitä huolimatta koko ajan lisäämään erityisesti yrittäjyyden esteitä poistamalla (ks. este) (Luukkonen, 2010). Korkean kasvun yrittäjyyden rohkaiseminen tulisi heijastua myös yrittäjyyskasvatuksessa. Tärkeintä ei ole vain yrittäjien määrän kasvattaminen, vaan laadukkaan yrittäjyyden lisääminen. (Shane, 2009; van Praag & Versloot, 2007)

Yrittäjyystutkimuksessa jotkin tutkimukset keskittyvät nimenomaan yritysten kasvuun. Kasvuyrittäjyydestä onkin olemassa melko laajaa ja heterogeenistä kirjallisuutta (Delamr et al., 2003; Pajarinen & Rouvinen, 2009). Huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, mikä vaikuttaa kasvuun ja millaisia esteitä kasvulle voi olla. Tutkimuksissa tällaisia tekijöitä on tunnistettu lukuisia (Delmar et al., 2003). Uudelle tutkimustiedolle on kuitenkin myös kysyntää kasvuyritysten merkittävän yhteiskunnallisen ja taloudellisen roolin vuoksi (Shane, 2009). Empiiristä tutkimusta on vähän esimerkiksi juuri kasvuyritysten kansantaloudellisista vaikutuksista (Pajarinen & Rouvinen, 2009).

Aineisto


Delmar, F., Davidsson, P., & Gartner, W. B. (2003). Arriving at the high‐growth firm. Journal of Business Venturing, 18 (2), 189 – 216.

Luukkonen, T. (2010). The effectiveness of the Finnish pre-seed and seed policy schemes to promote innovative high-growth entrepreneurial ventures. Helsinki: ETLA, Keskusteluaiheita, No. 1221.

Pajarinen, M., & Rouvinen, P. (2009). Esitutkimus kasvuyrittäjyyden ja kasvupolitiikan kansantaloudellisesta merkityksestä. Helsinki: ETLA, Keskusteluaiheita, No. 1205.

Shane, S. (2009). Why encouraging more people to become entrepreneurs is bad public policy. Small Business Economics, 33 (2), 141 – 149.

van Praag, C. M., & Versloot, P. H. (2007). What is the value of entrepreneurship? A review of
recent research. Small Business Economics, 29 (4), 351 – 382.