Management

Management on asioiden johtamista, jossa määritellään organisaatio ja kehitetään sitä strategisten tavoitteiden ja valintojen kautta (Aldrich & Martinez, 2001; Low & MacMillan, 1988). Tällainen johtaminen keskittyy organisaation toimintoihin ja prosesseihin, suunnitteluun ja päätöksentekoon, organisointiin ja kommunikointiin sekä taloushallintoon ja markkinointiin (Hisrich & Peters, 1998).

Usein aisioden johtaminen ja yrittäjyys erotetaan toisistaan, sillä olemassa olevan yrityksen johtaminen nähdään esimerkiksi selvästi rutiininomaisempana toimintana kuin yrittäjyys (Baumol, 1968; Brockhaus, 1987; Busenitz & Barney, 1997; Gartner, 1985; Hébert & Link, 1989; Schumpeter, 1934). Yrittäjyyskasvatuksen onkin usein sanottu opettavan johtamistaitoja eikä niinkään yrittäjyyttä (Henry et al., 2005). Asioiden johtaminen on kuitenkin olennaista jokaisen organisaation kannalta, organisaation käytännön toimivuuden takaamiseksi. Siksi yrittäjillä on oltava johtamiskykyjä (Hisrich & Peters, 1998). Ulkoinen yrittäjyys voi toki vaatia erilaisia johtamistaitoja kuin johtajan asemassa toimiminen, ja yrittäjä toimiikin monesti eri tavalla kuin johtaja isossa yrityksessä (Busenitz & Barney, 1997). Yrityksen johtaminen voi olla esimerkiksi dynaamisempaa, moniulotteisempaa ja tietointensiivisempää kuin suuren yrityksen johtaminen (Gartner, 1985). Yrityksen johtaminen riippuu kuitenkin pitkälti yrittäjän tavoitteista (Naffziger et al. 1994).

Asioiden johtamista on tutkittu runsaasti ja sillä on pitkät perinteet johtamistutkimuksessa (ks. johtaminen). Yrittäjyystutkimuksessa siihen viitataan usein yrittäjyyden yhtenä toimintona, sillä useiden tutkijoiden mielestä yrittäjän on yrityksen perustamisen lisäksi johdettava perustettua yritystä. Siksi monissa tutkimuksissa onkin lueteltu yrittäjyyteen kuuluvia toimintoja, jotka ovat selkeästi painottuneita asiajohtamiseen. (Baumol 1968; Brockhaus 1980; Hébert & Link 1989)

Aineisto


Aldrich, H. E., & Martinez, M. A. (2001). Many are called, but few are chosen: An evolutionary perspective for the study of entrepreneurship. Entrepreneurship Theory and Practice. 25 (4), 41 – 56.

Baumol, W. J. (1968). Entrepreneurship in economic theory. American Economic Review, 58 (2), 64 – 71.

Brockaus, R. H. (1987). Entrepreneurial folklore. Journal of Small Business Management, 25 (3), 1 – 6.

Busenitz, L., & Barney, J. (1997). Differences between entrepreneurs and managers in large organizations: Biases and heuristics in strategic decision-making. Journal of Business Venturing, 12 (1), 9 – 30.

Gartner, W. B. (1985). A conceptual framework for describing the phenomenon of new venture creation. Academy of Management Review, 10 (4), 696 – 706.

Hébert, R. F., & Link, A. N. (1989). In search of the meaning of entrepreneurship. Small Business Economics, 1 (1), 39 – 49.

Henry, C., Hill., F., & Leitch, C. (2005). Entrepreneurship education and training: Can entrepreneurship be taught? Part I. Education + Training, 47 (2), 98 – 111.

Hisrich, R. D., & Peters, M. P. (1998). Entrepreneurship. 4. painos. Boston, MA: Irwin McGraw-Hill.

Low, M. B., & MacMillan, I. C. (1988). Entrepreneurship: Past research and future challenges. Journal of Management, 14 (2), 139 – 161.

Naffziger, D. W., Hornsby, J. S., & Kuratko, D. F. (1994). A proposed research model of entrepreneurial motivation. Entrepreneurship Theory and Practice, 18 (3), 29 – 42.

Schumpeter, J. A. (1934). The theory of economic development. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.