Motivaatiotekijä (motivational factor)

Motivaatiotekijä yrittäjyyden kohdalla tarkoittaa sellaista tekijää, joka saa yksilön tai ryhmän valitsemaan yrittäjyyden muiden työ- ja uravaihtoehtojen sijasta ja aktivoi toimimaan yrittäjyyden saavuttamiseksi (Hessels et al., 2008; Naffziger et al., 1994). Se edustaa yrittäjyyden lisäarvoa eli yrittäjyydestä saatavia nettopalkkioita suhteessa yrittäjyyden kustannuksiin ja muihin työ- ja uravaihtoehtoihin (Amit et al., 1993; Campbell, 1992). Motivaatiotekijöiden käsitteen avulla voidaan tarkastella ja ymmärtää syntyvää motivaatiota (ks. motivaatio).

Yrittäjyyskasvattajien tulisi ymmärtää motivaatiotekijöitä (Krueger et al., 2000). Lisäksi tällaisten yrittäjyyteen motivoivien tekijöiden ymmärtäminen on oleellinen osa yrittäjyyden kokonaisuuden ymmärtämistä (Goss, 2005; Kuratko et al., 1997). Motivaatiotekijät voivat olla erilaisia vaihdellen taloudellisista tavoitteista ja saavutuksista (ulkoinen motivaatio) henkilökohtaisten kykyjen tai unelmien toteuttamiseen (sisäinen motivaatio). Taloudellisia ansioita ja vaurastumista pidetään yleensä yleisimpänä yrittäjyyden motivaatiotekijänä (Amit et al., 2001; Bird, 1988; Rindova et al., 2009), mutta kasvavassa määrin tunnustetaan, että erilaiset henkilökohtaiset tai ryhmässä jaetut itsessään merkitykselliset motivaatiotekijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen vahvasti (Amit et al., 2001; Morales-Gualdrón et al., 2009).

Yrittäjyyden motivaatiotekijöitä tutkitaan runsaasti (Cassar, 2007; Kolvereid, 1992; van Gelderen & Jansen, 2006), mutta harva tutkimus onnistuu muodostamaan selkeän kuvan yrittäjyyteen motivoivista seikoista (Bowen & Hisrich, 1986). Motivaatiotekijöiden tutkimuksessa yhdistyvät muun muassa talouden, sosiologian ja psykologian tieteenalat (Douglas & Shepherd, 2002; Steel & König, 2006). Aikaisemmissa tutkimuksissa tutkitaan muun muassa yrittäjän ominaisuuksia, kognitioita, sosiaalista taustaa, kykyjä, asenteita ja tavoitteita motivaatiotekijöiden taustalla (Carter et al., 2003; Johannisson et al., 1998). Erityisesti yrittäjyyden motivaatiotekijöiden selittämisessä keskitytään yrittäjyyden vertaamiseen palkkatyöhön huomioiden yrittäjyyteen liittyvät kustannukset (Katz, 1992; Kolvereid, 1992).

Aineisto


Amit, R., Glosten, L., & Muller, E. (1993). Challenges to theory development in entrepreneurship research. The Journal of Management Studies, 30 (5), 815 – 834.

Amit, R., MacCrimmon, K. R., Zietsma, C., & Oesch, J. M. (2001). Does money matter? Wealth attainment as the motive for initiating growth-oriented technology ventures. Journal of Business Venturing, 16 (2), 119 – 143.

Bird, B. (1988). Implementing entrepreneurial ideas: The case for intention. Academy of Management Review, 13 (3), 442 – 453.

Bowen, D. D., & Hisrich, R. D. (1986). The female entrepreneur: A career development perspective. Academy of Management Review, 11 (2), 393 – 407.

Campbell, C. A. (1992). A decision theory model for entrepreneurial acts. Entrepreneurship Theory and Practice, 17 (1), 21 – 27.

Carter, N. M., Gartner, W. B., Shaver, K. G., & Gatewood, E. J. (2003). The career reasons of nascent entrepreneurs. Journal of Business Venturing, 18 (1), 13 – 39.

Cassar, G. (2007). Money, money, money? A longitudinal investigation of entrepreneur career reasons, growth preferences and achieved growth. Entrepreneurship and Regional Development, 19 (1), 89 – 107.

Douglas, E. J., & Shepherd, D. A. (2002). Self-employment as a career choice: Attitudes, entrepreneurial intentions, and utility maximization. Entrepreneurship Theory and Practice, 26 (3), 81 – 90.

Goss, D. (2005). Schumpeter’s legacy? Interaction and emotions in the sociology of entrepreneurship. Entrepreneurship Theory and Practice, 29 (2), 205 – 218.

Hessels, J., van Gelderen, M., & Thurik, R. (2008). Entrepreneurial aspirations, motivations, and their drivers. Small Business Economics, 31 (3), 323 – 339.

Johannisson, B., Landström, H., & Rosenberg, J. (1998). University training for entrepreneurship: An action frame of reference. European Journal of Engineering Education, 23 (4), 477 – 496.

Katz, J. A. (1992). A psychosocial cognitive model of employment status choice. Entrepreneurship Theory and Practice, 17 (1), 29 – 37.

Kolvereid, L. (1992). Organizational employment versus self employment: Reasons for career choice intentions. Entrepreneurship Theory and Practice, 20 (3), 23 – 31.

Krueger, N. F. Jr., Reilly, M. D., & Carsund, A. L. (2000). Competing models of entrepreneurial intentions. Journal of Business Venturing, 15 (5 – 6), 411 – 432.

Kuratko, D. F., Hornsby, J. S., & Naffziger, D. W. (1997). An examination of owner’s goals in sustaining entrepreneurship. Journal of Small Business Management, 35 (1), 24 – 33.

Morales-Gualdrón, S. T., Gutiérrez-Gracia, A., & Roig Dobón, S. (2009). The entrepreneurial motivation in academia: A multidimensional construct. The International Entrepreneurship and Management Journal, 5 (3), 301 – 317.

Naffziger, D. W., Hornsby, J. S., & Kuratko, D. F. (1994). A proposed research model of entrepreneurial motivation. Entrepreneurship Theory and Practice, 18 (3), 29 – 42.

Rindova, V., Barry, D., & Ketchen, D. J. Jr. (2009). Introduction to special topic forum: Entrepreneuring as emancipation. Academy of Management Review, 34 (3), 477 – 491.

Steel, P., & König, C. J. (2006). Integrating theories of motivation. Academy of Management Review, 31 (4), 889 – 913.

van Gelderen, M., & Jansen, P. (2006). Autonomy as a start-up motive. Journal of Small Business and Enterprise Development, 13 (1), 23 – 32.