Rahoitus (finance)

Rahoitus yrittäjyyden kohdalla tarkoittaa sitä taloudellista pääomaa, jonka avulla yritystoiminta voidaan käynnistää esimerkiksi ostamalla tarvittavat välineet ja laitteet (Bates, 1997). Myöhemmin rahoitusta voidaan tarvita myös yrityksen kehittämiseen (Schwienbacher, 2007).

Itsensä työllistäminen ja yrityksen perustaminen ovat mahdollisia vain tarvittavan taloudellisen pääoman turvin (Bates, 1997). Usein aloittavalla yrittäjällä ei ole tarpeeksi taloudellisia resursseja omasta takaa rahoittaakseen yrityksen käynnistämisen ja siksi yrittäjä joutuu etsimään ulkoisia sijoittajia (de Bettignies & Brander, 2007) apunaan liiketoimintasuunnitelma (ks. liiketoimintasuunnitelma) (Lam, 2010). Saattaa myös olla, että yrittäjällä on taloudelliset resurssit yritystoiminnan käynnistämiseen, muttei kehittämiseen (Schwienbacher, 2007). Tietoisuus rahoitusmahdollisuuksista on oleellista yrittäjyyden edistämisen kannalta. Moni opiskelija voi pitää yrittäjyyden esteenä (ks. este) juuri rahoituksen saamista (Forsström et al., 2011; Smith & Beasley, 2011). Yritystä perustettaessa oleellinen päätöksentekotilanne liittyy rahoituksen hankkimiseen. Uudet yritykset voivat saada rahoitusta esimerkiksi pankista ja/tai riskirahoittajilta. Molempiin liittyy omat etunsa ja haasteensa. Riippuen yrityksestä ja yrittäjästä kumpikin vaihtoehto voi olla toimiva ja eri vaihtoehtoja voi myös yhdistää. Pankista saatava rahoitus on lainaa. (de Bettignies & Brander, 2007) Lainan ottaminen on yleinen rahoitusmuoto (Bates, 1997). Pankkilaina jättää kaiken omistuksen ja täten myös kontrollin ja johtamisvastuun yrityksestä yrittäjälle. Riskirahoittajilta saatava rahoitus on pääomaan ja perustuu omistusosuuteen. Siksi rahoittajat osallistuvat usein myös yrityksen johtamiseen, mikä voi tuoda huomattavaa liiketoimintakokemusta yritykseen. Monet menestyneet, innovatiiviset, erityisesti teknologiapainotteiset yritykset aloittavatkin riskipääoman turvin. (de Bettignies & Brander, 2007) Lisäksi rahoitusta voi hakea erillisiltä rahoituslaitoksilta ja rahastoilta, kuten Finnveralta tai Sitralta. Joillakin yrittäjillä voi olla myös mahdollisuus kääntyä perheensä tai ystäväpiirinsä puoleen (Bates, 1997). Myös niin kutsutut bisnesenkelit eli yksityiset sijoittajat voivat olla apuna rahoituksessa (Lam, 2010).

Viime vuosikymmenen aikana yrittäjyyden rahoituksen tutkimus on kasvanut huomattavasti. Tutkimuksissa on käsitelty esimerkiksi rahoituksen saatavuutta ja rahoitussopimuksia. Myös esimerkiksi riskipääoman merkitys uusien yritysten rahoittamisessa on saanut huomattavaa kiinnostusta tutkimuksessa. (de Bettignies & Brander, 2007) Viime vuosina on puhuttu yrittäjyysrahoituksen oman teoreettisen alan rakentamisesta, johon sisältyy erityisesti päätöksenteko rahoitustapaa valittaessa (Schwienbacher, 2007). Huomiota on alettu kiinnittää myös rahoitukseen liittyviin käyttäytymisellisiin ja jopa psykologisiin ulottuvuuksiin (ks. Fairchild, 2011) sekä epämuodollisiin rahoitusmuotoihin (Lam, 2010).

Aineisto


Bates, T. (1997). Financing small business creation: The case of Chinese and Korean immigrant entrepreneurs. Journal of Business Venturing, 12 (2), 109 – 124.

de Bettignies, J.., & Brander, J. A. (2007). Financing entrepreneurship: Bank finance versus venture capital. Journal of Business Venturing, 22 (6), 808 – 832.

Fairchild, R. (2011). An entrepreneur's choice of venture capitalist or angel-financing: A behavioral game-theoretic approach. Journal of Business Venturing, 26 (3), 359 – 374.

Forsström, H., Mattila, J., & Jussila, I. (2011). Accounts of entrepreneurial futures: Collective entrepreneurship for business, innovation, and life style. The 21st Nordic Academy of Management Conference, Tukholma, Elokuu 22 – 24, 2011.

Lam, W. (2010). Funding gap, what funding gap? Financial bootstrapping: Supply, demand and creation of entrepreneurial finance. International Journal of Entrepreneurial Behavior and Research, 16 (4), 268 – 295.

Schwienbacher, A. (2007). A theoretical analysis of optimal financing strategies for different types of capital-constrained entrepreneurs. Journal of Business Venturing, 22 (6), 753 – 781.

Smith, K., & Beasley, M. (2011). Graduate entrepreneurs: Intentions, barriers and solutions. Education + Training, 53 (8/9), 722 – 740.