Riski (risk)

Riski viitta epävarmuuteen ja epäonnistumisen mahdollisuuteen tarkasteltaessa toiminnan seurauksia (Baumol, 1968; Carland et al., 1984; Hébert & Link, 1989; Shaver & Scott, 1991).

Riskin ottamisen ja riskinottohalukkuuden on esitetty erottavan yrittäjyys ja yrittäjä muista talouden toiminnoista ja toimijoista (Carland et al., 1984). Yrittäjän ottamat riskit eroavatkin usein esimerkiksi palkkatyötä tekevän henkilön riskeistä (Brockhaus, 1980). Yrittäjäksi ryhtyessään ja yrityksen perustaessaan yrittäjä ottaa epävarmuuteen liittyviä riskejä (Baumol, 1968; Carland et al., 1984; Hébert & Link, 1989; Shaver & Scott, 1991) ja kantaa yrityksen toimintaan (Gartner, 1985) sekä toisaalta yrittäjään itseensä ja hänen lähipiiriinsä liittyviä vastuita. Yleensä riskit käsitetään taloudellisiksi liittyen yritystoimintaan sijoitettuun pääomaan (Ristimäki, 2004) ja taloudelliseen turvallisuuteen (Robertson et al., 2003). Taloudellisen riskin toteutuminen tarkoittaa äärimmillään konkurssia. Yrittäjä erikoistuu ottamaan sellaisia riskejä ja kantamaan sellaista vastuuta, jotka vaikuttavat tuotteiden, resurssien ja organisaation paikkaan, muotoon ja käyttöön sekä tuottomahdollisuuksiin. Siksi yrittäjän on esimerkiksi osattava tehdä harkittuja päätöksiä, jotka edesauttavat yrityksen menestymistä. (Hébert & Link 1989) Riskit voivat kuitenkin yhtälailla olla henkisiä tai sosiaalisia (Brockhaus, 1980). Esimerkiksi taloudellisen riskin toteutuminen voi laukaista myös psykologisen ja sosiaalisen riskin, jotka liittyvät lähemmin yksilöön. Psykologinen riski liittyy yksilön käsityksiin omista kyvyistään ja arvostaan. Sosiaalinen riski liittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen yksilön ja ympäristön välillä siten, että yksilön epäonnistuminen saa aikaan reaktion ympäristössä, joka puolestaan vaikuttaa yksilöön. (Ristimäki, 2004) Yrittäjyyskasvatuksen kannalta merkittävää on, että korkeaksi koettu riski voi toimia merkittävänä yrittäjyyden esteenä (ks. este) (Robertson et al., 2003). Koettua riskiä voidaan hallita ja vähentää tietojen ja taitojen avulla, joita yrittäjyyskasvatuksessa voidaan kehittää. Tietojen ja taitojen avulla yrittäjät voivat nähdä ja käsittää riskin eri tavalla, jopa pikemminkin mahdollisuutena (Casson & Giusta, 2007). Samaten merkittävää on, miten riskeistä puhutaan ja miten niitä käsitellään (ks. sosiaalinen rakentuminen). Riskillä on helposti negatiivinen kaiku, mutta riskiä voidaan hallita ja siitä voidaan jopa hyötyä. Lisäksi esimerkiksi yhteinen, jaettu työskentely voi vähentää koettua riskiä (De Carolis et al., 2009; Goss, 2005).

Tutkimuksessa riskejä on yleensä tarkasteltu taloudellisesta näkökulmasta. Kuitenkin nykyään on tiedostettu myös henkisten ja sosiaalisten riskien merkitys. (Ristimäki, 2004) Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota myös koettuun riskiin yrittäjyyden esteenä ja toisaalta riskin hallitsemiseen ja jopa positiivisiin lopputuloksiin (ks. De Carolis et al., 2009; Goss, 2005).

Aineisto


Baumol, W. J. (1968). Entrepreneurship in economic theory. American Economic Review, 58 (2), 64 – 71.

Brockhaus, R. H. (1980). The effect of job dissatisfaction on the decision to start a business. Journal of Small Business Management, 18 (1), 37 – 43.

Carland, J. W., Hoy, F., Boulton, W. R., & Carland, J. A. C. (1984). Differentiating entrepreneurs from small business owners: A conceptualization. Academy of Management Review, 9 (2), 354 – 359.

Casson, M., & Giusta, M. D. (2007). Entrepreneurship and social capital: Analysing the impact of social networks on entrepreneurial activity from a rational action perspective. International Small Business Journal, 25 (3), 220 – 244.

De Carolis, D. M., Litzky, B. E., & Eddleston, K. A. (2009). Why networks enhance the progress of new venture creation: The influence of social capital and cognition. Entrepreneurship Theory and Practice, 33 (3), 527 – 545.

Gartner, W. B. (1985). A conceptual framework for describing the phenomenon of new venture creation. Academy of Management Review, 10 (4), 696 – 706.

Goss, D. (2005). Schumpeter’s legacy? Interaction and emotions in the sociology of entrepreneurship. Entrepreneurship Theory and Practice, 29 (2), 205 – 218.

Hébert, R. F., & Link, A. N. (1989). In search of the meaning of entrepreneurship. Small Business Economics, 1 (1), 39 – 49.

Ristimäki, K. (2004). Yrittäjyyskasvatus. Järvenpää: Yrityssanoma.

Robertson, M., Collins, A., Medeira, N., & Slater, J. (2003). Barriers to start-up and their effect on aspirant entrepreneurs. Education + Training, 45 (6), 308 – 316.

Shaver, K. G., & Scott, L. R. (1991). Person, process, choice: The psychology of new venture creation. Entrepreneurship Theory and Practice, 16 (2), 23 – 45.