Sosiaalinen pääoma (social capital)

Sosiaalinen pääoma on syntyperäinen tai yksilön toimintansa kautta keräämä (Greene & Brown, 1997) vuorovaikutuksellinen resurssi (ks. resurssi), joka liittyy muodollisiin tai epämuodollisiin sosiaalisiin suhteisiin ja joka voi hyödyttää yrittäjää esimerkiksi muiden resurssien hankkimisessa ja kollektiivisen toiminnan mahdollistamisessa (Aldrich & Martinez, 2001; Liñan & Santos, 2007).

Sosiaalinen pääoma edesauttaa yrittäjyyttä (Baron, 2005) ja erityisesti uutta yrittäjyyttä. Yrittäjien on kehitettävä sosiaalisia verkostoja (ks. verkosto) hankkiakseen tietoja, taitoja, taloudellista pääomaa ja muita resursseja (ks. resurssi), jotka olisivat muuten heidän saavuttamattomissaan. (Aldrich & Martinez, 2001) Sosiaaliset verkostot voivat myös rohkaista yrittäjyyteen ja määrittää yrittäjyysintentioita (ks. intentio) (Liñán & Santos, 2007). Yrittäjyyskasvatuksessa sosiaalisen pääoman kannalta oleellista on yhteisöllisyys, vuorovaikutuksellisuus ja luottamus. Tässä apuna voi käyttää erilaisia oppimisympäristöjä (ks. oppimisympäristö) ja yhteistyöllisiä verkostoja (ks. verkosto), mikä mahdollistaa sosiaalisen pääoman hankkimisen jo opiskeluaikana ja tällaisen pääoman keräämiseen tarvittavien kykyjen kehittymisen. Erityisesti tulisi rohkaista erilaisten sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ja niistä muodostuvien verkostojen muodostamista. (Davidsson & Honig, 2003)

Aikaisemmin tutkimuksessa keskityttiin pitkälti yrittäjyydessä tarvittaviin taloudellisiin resursseihin. Viime vuosina yhä useampi tutkija on kuitenkin kiinnostunut sosiaalisen pääoman ja verkostojen sekä esimerkiksi luottamuksen merkityksestä. Sosiaalisen pääoman käsite on esiintynyt monitulkintaisena ja sitä käytetään eri tavoin eri yhteyksissä ja tutkimusaloilla (Casson & Giusta, 2007). Joka tapauksessa tutkimukset ovat tarjonneet arvokasta tietoutta yrittäjyyden erilaisista ulottuvuuksista ja sosiaalisen ulottuvuuden merkityksestä. Myös merkittäviä tutkimusaukkoja on edelleen olemassa (Liñán & Santos, 2007).

Aineisto


Aldrich, H. E., & Martinez, M. A. (2001). Many are called, but few are chosen: An evolutionary perspective for the study of entrepreneurship. Entrepreneurship Theory and Practice, 25 (4), 41 – 56.

Baron, R. A. (2005). Social capital. Teoksessa M. A. Hitt & R. D. Ireland (toim.). The Blackwell encyclopedic dictionary of entrepreneurship, 224 – 226. Cambridge, MA: Blackwell.

Casson, M., & Giusta, M. D. (2007). Entrepreneurship and social capital: Analysing the impact of social networks on entrepreneurial activity from a rational action perspective. International Small Business Journal, 25 (3), 220 – 244.

Davidsson, P., & Honig, B. (2003). The role of social and human capital among nascent entrepreneurs. Journal of Business Venturing, 18 (3), 301 – 331.

Greene, P., & Brown, T. (1997). Resource needs and the dynamic capitalism typology. Journal of Business Venturing, 12 (3), 161 – 173.

Liñán, F., & Santos, F. J. (2007). Does social capital affect entrepreneurial intentions? International Advances in Economic Research, 13 (4), 443 – 453.