Yksinyrittäjyys (individual entrepreneurship, solo entrepreneurship, single, entrepreneurship)

Yksinyrittäjyys viittaa itsenäiseen liiketoiminnan harjoittajaan, joka toimii yrittäjänä yksin. Erityisesti yksinyrittäjiä toimii ammatinharjoittajina, yksityisinä elinkeinonharjoittajina (ks. yksityinen elinkeinonharjoittaja) ja freelancereina (ks. freelancing).

Yksinyrittäjyys voi toimia merkittävänä itsensä työllistämisen keinona ja yrittäjyyden mahdollistajana. Yksinyrittäjyys on myös usein yksinkertaista yritystoiminnan organisoinnin suhteen. Yksinyrittäjiä onkin paljon ja heillä on suuri merkitys uusien yritysten syntymiselle (Gartner & Shane, 1995). Kuitenkin yksinyrittäjyyteen liittyy sellaisia näkemyksiä ja käsityksiä, jotka voivat olla yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta toimimattomia. Erityisesti tällaisia ovat uskomus siitä, että yrittäjät ja niin sanotut ”ei-yrittäjät” ovat oleellisesti erilaisia ja toisaalta yrittäjät keskenään samanlaisia ja että yksilöön liittyy sisäsyntyisiä yrittäjämäisiä ominaisuuksia tai piirteitä (Gartner, 1985; Johannisson et al., 1998). Tällainen näkemys voi luoda käsityksen, että toiset ovat luotuja yrittäjiksi henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella, mikä ei tue yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita tai toteutusta. Lisäksi yksinyrittäjyyden painotus voi johtaa ryhmän tai tiimin merkityksen aliarvioimiseen.

Yleensä yrittäjyys nähdään yksilöön liittyvänä ja individualistisena ilmiönä (Berglund & Johansson, 2007; Brennan et al., 2005). Tutkimuksissa analyysitasona käytetään yleensä automaattisesti yksilöä (Davidsson & Wiklund, 2001; Plaschka & Welsch, 1990) ja keskitytään yrittäjämäiseen yksilöön (Johannisson et al., 1998; Low & MacMillan, 1998) olettaen, että yrittäjyys määräytyy tämän ”ei-yrittäjistä” selkeästi eroavan yksilön perusteella (Berglund & Johansson, 2007; Gartner, 1985). Tällainen yksilökeskeisyys siirtyy myös helposti yrittäjyyskasvatukseen (Laukkanen, 2000). Nykyään on kuitenkin alettu huomata, että merkittävä osa uusista yrityksistä perustetaan kahden tai useamman henkilön ryhmässä tai tiimissä (Davidsson & Wiklund, 2001; Harper, 2008; Kamm et al., 1990; Loane et al., 2007).

Aineisto


Berglund, K., & Johansson, A. W. (2007). Constructions of entrepreneurship: A discourse analysis of academic publications. Journal of Enterprising Communities: People and Places in the Global Economy, 1 (1), 77 – 102.

Brennan, M. C., Wall, A. P., & McGowan, P. (2005). Academic entrepreneurship: Assessing preferences in nascent entrepreneurs. Journal of Small Business and Enterprise Development, 12 (3), 307 – 322.

Davidsson, P., & Wiklund, J. (2001). Levels of analysis in entrepreneurship research: Current research practice and suggestions for the future. Entrepreneurship Theory and Practice, 25 (4), 81 – 99.

Gartner, W. B. (1985). A conceptual framework for describing the phenomenon of new venture creation. Academy of Management Review, 10 (4), 696 – 706.

Gartner, W. B., & Shane, S. A. (1995). Measuring entrepreneurship over time. Journal of Business Venturing, 10 (4), 283 – 301.

Harper, D. A. (2008). Towards a theory of entrepreneurial teams. Journal of Business Venturing, 23 (6), 613 – 626.

Johannisson, B., Landström, H., & Rosenberg, J. (1998). University training for entrepreneurship: An action frame of reference. European Journal of Engineering Education, 23 (4), 477 – 496.

Kamm, J. B., Shuman, J. C., Seeger, J. A., & Nurick, A. J. (1990). Entrepreneurial teams in new venture creation: A research agenda. Entrepreneurship Theory and Practice, 14 (4), 7 – 17.

Laukkanen, M. (2000). Exploring alternative approaches in high-level entrepreneurship education: Creating micro-mechanisms for endogenous regional growth. Entrepreneurship and Regional Development, 12 (1), 25 – 47.

Loane, S., Bell, J. D., & McNaughton, R. (2007). A cross-national study on the impact of management teams on the rapid internationalization of small firms. Journal of World Business, 42 (5), 489 – 504.

Low, M. B., & MacMillan, I. C. (1988). Entrepreneurship: Past research and future challenges. Journal of Management, 14 (2), 139 – 161.

Plaschka, G. R., & Welsch, H. P. (1990). Emerging structures in entrepreneurship education: Curricular design and strategies. Entrepreneurship Theory and Practice, 14 (3), 55 – 71.

Joomla! virheenkorjauskonsoli

Istunto

Profiilin tiedot

Muistin käyttö

Tietokantakyselyt